Ketteryys on voimavara

 

Syksyllä 2015, kun turvapaikanhakijoiden määrä yllättäen kasvoi Suomessa, monille suomalaisille tuli välitön tarve tukea tulijoita. Monet järjestötoimijat eivät ehtineet toiminnan koordinointiin välittömästi, joten ihmisten auttamishalu kanavoitui somen kautta omaehtoisesti rakentuvissa auttamisverkostoissa. Facebookin Refugee Hospitality Club -ryhmä täyttyi viesteistä ja toisiaan tuntemattomat ihmiset verkostoituivat, loivat tukiryhmiä, toiminnan ketjuja ja järjestivät monenlaista tukea tulijoille.

Näissä tunnelmissa lähdettiin perustamaan Tutuksi-hankkeen taustayhdistystä Turvapaikanhakijoiden tuki ry:tä. Ja kun hanketta suunniteltiin keväällä 2016, tuo tasavertaisen itseorganisoitumisen perinne haluttiin säilyttää hankkeessa. Tästä syystä hankkeen yhdeksi tavoitteeksi otettiin ketterän kansalaistoiminnan tutkiminen ja opettelu.

Ketteryys on meille Tutuksi-hankkeessa suunnittelun ja toiminnan lähtökohta. Tutuksi-hankkeessa ketteryys näyttäytyy samoin kuin Susanna Kalavaiselle, joka jakaa ketteryyden neljään osaan: 1) oppimisen nopeus, 2) virheiden sietäminen, 3) taito oppia ja 4) kyky päästää irti.

Neljä ketteryyden ominaisuutta ovat olleet Tutuksi-toiminnan ytimessä, mutta niiden opettelu on ollut myös paikoin vaativaa. Perinteisellä järjestökentällä toimiminen vaatii vuosittaista toimintasuunnitelmaa, johon myös rahoitus sidotaan. Rahoittaja perää kuitenkin toiminnalta nopeasti vaikuttavuutta, jonka takia ketterälle opettelulle on vain vähän aikaa. Järjestösektorilla toiminnassa pyritään perinteisesti ennakoivatuuteen. Ketterän toimijan etuna taas on, että toiminta joustaa nopeasti, toimimattomasta voidaan luopua helposti ja ihmisten luovalle ongelmanratkaisulle on enemmän tilaa.

Vaikka ketteryydelle on erityisesti yritysmaailmassa luotu erilaisia malleja, teorioita ja lähestymistapoja. Tutuksi-hankkeessa ketteryys ei kuitenkaan tarkoittanut malleja tai rakenteita, vaan opettelimme omanlaistamme toimintakulttuuria hankkeen aikana. Monet tehdyt muutokset olivat intuitiivisia eikä ideoiden toimivuudesta ollut etukäteen varmuutta. Esimerkiksi vuonna 2018 huomasimme, että monenlaisista tukitoimista huolimatta vapaaehtoisten mukaan saaminen oli vaikeaa ja vei suhteettoman paljon työntekijöiden aikaa, joten päätimme viimeisen vuoden osalta siirtää painopistettä muualle. Päätös oli meille toimiva. Normaalia toimintasuunnitelmaa noudatettaessa tämä ei olisi kuitenkaan ollut mahdollista.

Tutuksi-hankkeessa ketteryydestä on ollut etua. Parhaimmillaan toimintakentän yllättävät muutokset onkin pystytty näkemään mahdollisuuksina ja paikkoina luoda uutta sisältöä ja uudenlaisia toimintatapoja. Tämän kolmivuotisen oppiprosessin myötä uskallamme sanoa, että ketteryys on erityisesti hankkeiden alussa ja nopeasti muuttuvalla toimintakentällä voimavara, jota yhä useampien toimijoiden kannattaa rohkaistua käyttämään.

Rakkaudella,
Susanna

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *