Ketterästi: Tutuksi on vuoden vanha. Onnea meille!

Ensimmäinen toimintavuosi on kulunut nopeasti ja ollut kaikin tavoin opettavainen, ei ilman haasteita, mutta ei myöskään ilman onnistumisia. Ketterä toimintatapa ja verkosto toimintaan osallistuvia paikkakuntia, joissa kaikissa on oma todellisuutensa, on tuonut mukanaan paljon uutta meille tekijöille. Matkalle on sattunut paljon ihmisiä ja toimijoita, joiden kanssa olemme päässeet tekemään yhteistyötä, ideoimaan, pohtimaan ja jakamaan yhteisen arvomaailman ja halun saada muualta muuttaneet nopeasti osaksi suomalaisten elämää. Näistä ihmisistä olemme iloisia joka päivä.

Ketteryys on jatkuvaa oppimista ja sen edessä nöyrtymistä. Tutuksi-sivulla toisinaan julkaistavassa Ketterästi-blogissa kerrotaan niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin, ja siten kannustetaan ja innostetaan niitä, jotka pähkäilevät uskaltaako tehdä omasta mielestä kiinnostavia liikkeitä ilman, että tietää mihin niiden kanssa päätyy. Ketteryys tarkoittaa meille rohkeutta kokeilla, epäonnistua, muuttaa toimintaa ja metsästää uusia ideoita kerta toisen jälkeen. Samalla pyrimme kuitenkin myös kestävyyteen ja harkitsevuuteen niin, ettei ketteryys tarkoita kaaosta. Tasapainoilu näiden välillä on antoisaa ja vaatii uudenlaista ajattelua myös meiltä.

Asioita, joissa meillä oli peiliinkatsomisen paikka (same old, same old)

  1. Osallista. Kukaan ei halua olla vain toiminnan kohde. Turvapaikanhakijat ovat muiden tavoin kiinnostuneita osallistumaan ja kehittämään toimintaa itse. Meitä edelleen hämmästyttää, miten vähän muualta muuttaneita kuunnellaan heille suunnattujen toimintojen kehittämisessä – mekään emme aina onnistu siinä. Parannetaan sitä siis yhdessä.
  2. Suunnitelmat on tehty muutettaviksi. Suurin hidaste ensimmäisenä toimintavuotena oli kohtalaisen tiukaksi tehty aikataulu, jonka takia yritimme edetä liian nopeasti uusien kaupunkien kanssa, ja todellisuudessa emme ehtineet juurruttaa toimintaa kunnolla mihinkään. Ketteryyden toteuttamisessa tärkeää onkin on maltti, prosessin tuntemus ja jatkuva arviointi, jolloin sen tuntee luissaan voidaanko siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Kiitos rahoittajan, voimme myös toimia ilman tiukkoja suunnitelmia.
  3. Kerro saavutuksistasi kaikille. Vapaaehtoiset, jotka eivät välttämättä näe koko prosessia, eivät voi motivoitua pelkistä tavoitteista vaan heillä täytyy olla käsitys siitä, mitä konkreettista on saavutettu. Kerro saavutuksistasi koko ajan ja kerro myös haasteista, niistä voi joku muukin oppia. Viime vuonna saavutusten kertominen unohtui kerta toisen jälkeen ja se näkyi katona vapaaehtoisten keskuudessa. Nyt olemme ylpeitä pienistäkin edistysaskeleista ja viestimme myös siitä.
  4. Mitään ei tapahdu ilman ihmisiä. Tärkein pointti viimeiseksi. Jos luot verkostoa, luot vuorovaikutusta. Kuuntele ihmisiä tarkasti, anna tilaa vaikuttaa ja jousta siinä, miten asioita edistetään yhteiseen maaliin. Erilaiset uudet kokeilut onnistuvat vain innostuneiden ihmisten ansiosta.

Muita oppeja ja (epä)onnistumisia voit tulla kuuntelemaan vaikka Tutuksi-paikkakunnilla toteutettavissa koulutuksissa. Kiitos kaikille, jotka jaatte tätä opinmatkaa kanssamme!

 

 

 

Rakkaudella

Susanna

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *