Blogi

5 kokemusta ketteryydestä

Oppimisen nopeus määrittelee ketterän toiminnan onnistumista. Tutuksi-hankkeessa parhaat opit tulivat yllättäen, mutta niitä myös synnytettiin tavoitteellisesti vastaamaan uusiin tarpeisiin. Hanke kasvoi ja muuttui muuttuvan yhteiskunnan mukana. Tässä blogissa käyn läpi viisi oppia näistä ketteristä kokemuksista.

1. Aikataulut on tehty muutettaviksi

Ensimmäisenä toimintavuotena rynnittiin aikataulu edellä. Hakemukseen oli kirjattu nykypersektiivistä katsoen hulvaton ajatus 14 toimintakaupungista. Kun hakemusta kirjoitettaessa toimintaan sitoutuneita vapaaehtoisia oli pilvin pimein ja toimintaa suunniteltiin vapaaehtoistoiminnasta ponnistavaksi, toimintaympäristön muuttuessa myös vapaaehtoiset suuntautuivat muualla. Niinpä toimintaa jouduttiin laajentamaan uusiin kaupunkeihin ennen kuin aiempien kaupunkien jalkautuminen oli tehty kunnolla. Vuoden loppupuolella huomattiin, ettei tuloksia tule ja suunnitelmaa oli pakko hidastaa radikaalisti. Rahoittajalle laitettiin viestiä: haluamme laatua, ei määrää.

2. Tulijat haluavat tehdä itse

Pian hankkeen alettua löysimme – vähän vahingossakin – tulijoiden motivaation tehdä itse. Kun kutsuimme erikielisiä tulijoita mukaan asiakkaiksi, vastauksena oli lievää kiinnostusta. Kun kutsuimme tulijoita mukaan tekemään vapaaehtoistyötä kanssamme, kiinnostus räjähti ja viestejä tuli kymmenittäin. Opimme, että tänne muuttavat haluavat tulla nähtyä aktiivisina, yhteiskunnan toimintaan vaikuttavina ihmisinä, ei palveluiden loppukäyttäjinä. Tutuksi-vapaaehtoisista onkin ollut koko toiminnan ajan vähintään puolet muualta muuttaneita, usein itse turvapaikanhakijataustaisia. Yhdessä tekemisestä syntyi hankkeen erityinen luonne ja sen tärkein vahvuus.

3. Vapaaehtoistoiminta vie aikaa, varsinkin etäältä

Löysimme upeita vapaaehtoisia eri hankepaikkakunnilta, mutta koska olimme itse Helsingissä, emme ehtineet kunnolla pitää yllä suhteita heihin. Kun visiona oli innostaa ja ohjata itseohjautuvia paikallisryhmiä, pysyi vastuu työn koordinoinnista loppuun saakka työntekijöillä. Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen etäältä on erittäin vaativaa ja siihen lähteminen on iso päätös pienessä tiimissä. Mieti, voitko antaa oikeasti tarpeeksi aikaa vapaaehtoisille.

4. Toimintaympäristön muutokset vaativat nopeita muutoksia toiminnassa

Toisena toimintavuotena alkoi näkyä myös tulijoiden elämäntilanteen raskaus. Monet 2015-2016 tulleista olivat olleet vuosia limbossa, jota määritteli ensin lupaprosessin ongelmat ja pitkät odotusajat, sitten negatiiviset päätökset, niistä valittaminen, ehkä työn etsiminen tai muut oleskelun syyt. Jatkuvaa oli vain epävarmuus omasta tilanteesta. Tällaisessa tilanteessa harrastukseen meneminen ei välttämättä onnistu haluista huolimatta. Jos lähtemisen kynnys on jo valmiiksi korkea, tukea täytyy saada monimuotoisesti heti kun ihminen löytää meidän toimiston ovesta sisään. Tämä havainto muutti lopulta koko hankkeen suunnan.

5. Yksi avain ei avaa kaikkia ovia

Tuosta havainnosta syntyi uusi hanke, joka toivottavasti saa päivänvalon vuonna 2020. Helsingissä on paljon erilaisia palveluja, mutta ne ovat hajallaan ja tulijoiden on vaikea navigoida niiden välillä – varsin haasteellisissa elämäntilanteissa. Siksi on tarve yhden luukun periaatteella toimivalle paikalle, josta saa tukea yhtä lailla harrastamiseen, asumiseen, lupaprosessiin, työn ja koulutuksen etsimiseen, mielen hyvinvointiin kuin ylipäätään tietoa ja ideoita, mitä ja miten uudessa kotimaassa asioita kannattaa tehdä. Silloin tulijan tilanteeseen voidaan yhdessä etsiä juuri sellaista, yksilöllistä avainta, jolla hänen elämänsä lähtee etenemään.

Ketterä toiminta ei tuo automaattisesti onnea ja muutosten nopeus myös välillä hirvittää, mutta se on ollut meille paras tapa oppia työskentelemään yhdessä tulijoiden kanssa heidän toiveistaan, tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin.

Susanna

Ketterää vapaaehtoistyötä

Tutuksi-hankkeen vapaaehtoistyö on ollut hankkeen lailla ketterää ja melko strukturoimatonta. Hankkeen vapaaehtoistyössä kun yhdistyvät lähes kaikki mahdolliset vapaaehtoistyön muodot joita kuvitella saattaa, sillä vapaaehtoisena on voinut toimia silloin tällöin tai säännöllisesti, hoitaa tehtäviä virtuaalisesti, jakaa ja etsiä tietoa, harrastaa yhdessä tulijoiden kanssa tai vaikkapa järjestää tapahtumia, you name it.

Hankkeen viimeiseksi, kolmanneksi toimintavuodeksi oli päätetty luopua aktiivisesta uusien vapaaehtoisten rekrytoinnista, sillä siihen meni auttamatta liikaa pienen hankkeen resursseja aiempina vuosina. Vapaaehtoisista käydään kiivasta taistoa ja sen myös Tutuksi-hanke oli tunnistanut. Päätimme pitää kiinni niistä kullan arvoisista vapaaehtoisista, joita hankkeen toiminnassa jo oli mukana.

Vapaaehtoisia ja vapaaehtoistoimintaa on ollut kaikissa Tutuksi-kaupungeissa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivia vapaaehtoisia on tuettu pääasiassa virtuaalisesti.

Vapaaehtoisten haluttiin toteuttavan niitä asioita joihin heillä on kiinnostusta tai osaamista ilman luovuutta rajoittavia raameja. Vapaaehtoisella on voinut olla montakin erilaista roolia hankkeen toiminnassa kolmen toimintavuoden aikana.

Vuonna 2018 hankkeen vapaaehtoisille tehdyn kyselyn perusteella vapaaehtoiset olivat kokeneet vapaaehtoistyön vapauden, monipuoliset muodot ja omien vahvuuksiensa hyödyntämisen positiivisena asiana. Kyselyssä selvitettiin ketterän toiminnan lisäksi myös vapaaehtoisten motiiveja ja toimintaan sitoutumista edistäviä seikkoja. Toimintaan oli valtaosa lähtenyt mukaan siksi, että turvapaikanhakijoiden parissa toteutettava toiminta koettiin tärkeäksi ja haluttiin auttaa. Toiminnassa oltiin mukana tarvelähtöisesti. Kysely liittyi hankkeelle toteutettuun opinnäytetyöhöni, joka julkaistaan lähiaikoina.

Jokaiselle vapaaehtoistyön muodolle on tekijänsä. Vapaaehtoistyö tällaisessa muodossa vaatii vapaaehtoiselta äärimmäistä itseohjautuvuutta, aloitekykyä, motivaatiota toimintaa kohtaan ja ennen kaikkea rohkeutta. Rohkeutta kohdata uusia tilanteita, uusia ihmisiä ja olla valmis toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla ja kaiken tämän päälle halua ja valmiutta oppia uutta.

Se myös joustaa ja antaa myös mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä rytmissä oman elämän kanssa, matalalla kynnyksellä. Pohdin itse, onko hankkeen vapaaehtoistyön vapaus juuri se toimintaan sitoutumista edistävä asia? Sitoutumista edistää mahdollisuus olla osallisena, saada vastuuta ja päästä vaikuttamaan toimintaan.

Kohtaamiset vapaaehtoisten kanssa ovat olleet vuoden hienoimpia asioita. On ollut opettavaista seurata vapaaehtoistoimintaa aitiopaikalta ja nähdä konkreettisena se, mitä kaikkea sen voimalla saadaankaan aikaan ja kuinka sydämellä vapaaehtoiset tätä työtä tekevät.

Lopuksi haluankin kiittää kaikkia hankkeen toiminnassa mukana olleita vapaaehtoisia. Kiitos! <3

Henna

Ketteryys on voimavara

 

Syksyllä 2015, kun turvapaikanhakijoiden määrä yllättäen kasvoi Suomessa, monille suomalaisille tuli välitön tarve tukea tulijoita. Monet järjestötoimijat eivät ehtineet toiminnan koordinointiin välittömästi, joten ihmisten auttamishalu kanavoitui somen kautta omaehtoisesti rakentuvissa auttamisverkostoissa. Facebookin Refugee Hospitality Club -ryhmä täyttyi viesteistä ja toisiaan tuntemattomat ihmiset verkostoituivat, loivat tukiryhmiä, toiminnan ketjuja ja järjestivät monenlaista tukea tulijoille.

Näissä tunnelmissa lähdettiin perustamaan Tutuksi-hankkeen taustayhdistystä Turvapaikanhakijoiden tuki ry:tä. Ja kun hanketta suunniteltiin keväällä 2016, tuo tasavertaisen itseorganisoitumisen perinne haluttiin säilyttää hankkeessa. Tästä syystä hankkeen yhdeksi tavoitteeksi otettiin ketterän kansalaistoiminnan tutkiminen ja opettelu.

Ketteryys on meille Tutuksi-hankkeessa suunnittelun ja toiminnan lähtökohta. Tutuksi-hankkeessa ketteryys näyttäytyy samoin kuin Susanna Kalavaiselle, joka jakaa ketteryyden neljään osaan: 1) oppimisen nopeus, 2) virheiden sietäminen, 3) taito oppia ja 4) kyky päästää irti.

Neljä ketteryyden ominaisuutta ovat olleet Tutuksi-toiminnan ytimessä, mutta niiden opettelu on ollut myös paikoin vaativaa. Perinteisellä järjestökentällä toimiminen vaatii vuosittaista toimintasuunnitelmaa, johon myös rahoitus sidotaan. Rahoittaja perää kuitenkin toiminnalta nopeasti vaikuttavuutta, jonka takia ketterälle opettelulle on vain vähän aikaa. Järjestösektorilla toiminnassa pyritään perinteisesti ennakoivatuuteen. Ketterän toimijan etuna taas on, että toiminta joustaa nopeasti, toimimattomasta voidaan luopua helposti ja ihmisten luovalle ongelmanratkaisulle on enemmän tilaa.

Vaikka ketteryydelle on erityisesti yritysmaailmassa luotu erilaisia malleja, teorioita ja lähestymistapoja. Tutuksi-hankkeessa ketteryys ei kuitenkaan tarkoittanut malleja tai rakenteita, vaan opettelimme omanlaistamme toimintakulttuuria hankkeen aikana. Monet tehdyt muutokset olivat intuitiivisia eikä ideoiden toimivuudesta ollut etukäteen varmuutta. Esimerkiksi vuonna 2018 huomasimme, että monenlaisista tukitoimista huolimatta vapaaehtoisten mukaan saaminen oli vaikeaa ja vei suhteettoman paljon työntekijöiden aikaa, joten päätimme viimeisen vuoden osalta siirtää painopistettä muualle. Päätös oli meille toimiva. Normaalia toimintasuunnitelmaa noudatettaessa tämä ei olisi kuitenkaan ollut mahdollista.

Tutuksi-hankkeessa ketteryydestä on ollut etua. Parhaimmillaan toimintakentän yllättävät muutokset onkin pystytty näkemään mahdollisuuksina ja paikkoina luoda uutta sisältöä ja uudenlaisia toimintatapoja. Tämän kolmivuotisen oppiprosessin myötä uskallamme sanoa, että ketteryys on erityisesti hankkeiden alussa ja nopeasti muuttuvalla toimintakentällä voimavara, jota yhä useampien toimijoiden kannattaa rohkaistua käyttämään.

Rakkaudella,
Susanna

 

Multitaskaajan unelmaharkka

Täällä kirjoittelee Anna, ekaa harjoittelua suorittava Diak:in sosionomi-diakoniopiskelija. Valahdin harjoitteluarkeen keskeltä heinäkuun helteitä pitkähkön kesäloman päätteeksi ja edessä oleva syksy näytti todella pitkältä. Harjoitteluni Tutuksi-hankkeessa on kuitenkin edennyt sujuvasti jo yli puolen välin. Kuudes harkkaviikko vierähti tapahtumasuunnittelun, somesisältöjen luomisen, toiminnan kehittämisen ja tietenkin toimistokoirien rapsuttelun merkeissä.

Minulla on jo jonkin verran kokemusta hanke- ja järjestötyöstä, joten tiesin suurin piirtein mitä odottaa tullessani Tutuksi-hankkeeseen harjoitteluun. Viimeiset viikot ovat kuitenkin olleet virkistävä syväsukellus ammattimaiseen ja raikkaaseen hanketyöskentelyn maailmaan. Tutuksi-hankkeessa tehdään työtä ketterän kansalaistoiminnan kulmauksessa, joka tarkoittaa sitä että hanke elää ja kehittyy edetessään. Hankkeella on lupa rakentaa ja testata erilaisia toimintamalleja ja näin löytää parhaat konseptit ihmisten yhdistämiseksi. Ajankohtaisessa hankkeessa työskentelee raudanluja asiantuntijatiimi, johon minut on otettu mukaan avosylin.

Hanketyössä parasta on se, että täällä pääsee tekemään oikeastaan mitä vaan. Omiin vastuualueisiini kuuluu hankkeen perustyön, turvapaikanhakijoiden ja harrastusporukoiden yhteenliittämisen lisäksi viestintää, verkostoyhteistyön rakentamista, vapaaehtoistyön kehittämistä ja minulle ah niin rakasta exceleiden vääntelyä. Täällä yksikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen, joten oppimista tapahtuu jatkuvasti. Rutiininomaista suorittamista haikailevan kannattaa ehkä suunnata katseensa johonkin muualle, sillä tässä harkkapaikassa kiinnostavia työtehtäviä tarjoutuu koko ajan ja ketteryyttä tarvitaan matkaan, myös harjoittelijoilta.

xoxo Anna

Kamppis: Kyytejä ja lenkkareita Lieksaan -joukkorahoituskampanjaa rustaamassa

Tulin Tutuksi-hankkeelle kampanjakoordinaattoriksi muutaman kuukauden pestiin, jonka aikana toteutamme Kyytejä ja lenkkareita Lieksaan -joukkorahoituskampanjan. Kampanja lanseerataan ensi viikon tiistaina 3.4.2018 klo 12.00, jännää.

Joukkorahoitus on meille uusi rahoituksen muoto,  ja viimeiset muutamat kuukaudet ovat olleet kaikin puolin opettavaisia. Joukkorahoituksessa on tärkeää koko yhteisön mukaan saaminen. Kampanjan aikana olen huomannut, että oman innostuneen asenteen lisäksi tärkeää kampanjoinnissa on verkostojen luominen ja ylläpitäminen. Jokaisen yksityisen henkilön tai yhteisön pienet teot levittää sanaa tai rahoittaa kampanjaa vaikuttavat kamppiksen onnistumiseen. Vain minitavoitteeseen päässyt kampanja rahoitetaan, muuten rahoittajille palautetaan varat takaisin. Kaiken kaikkiaan joukkorahoitus on mielenkiintoinen konsepti, joka toimii rahoituksen lisäksi myös ruohonjuuritason asioiden esiin nostamisessa ja keskustelun herättelemisessä.

Kyytejä ja lenkkareita Lieksaan -kamppis sai alkunsa kauniista Lieksasta, joka on yksi Tutuksi-hankkeen kohdekaupungeista. Harrastustoiminnalla on turvapaikanhakijoiden ja juuri muualta muuttaneiden elämässä suuri merkitys. Vastaanottokeskuksen etäisyys harrastuspaikoista ja harrastuksista aiheutuvat kulut rajoittavat kuitenkin Lieksaan tulijoiden osallistumista harrastuksiin. Koimmekin, että Lieksan urheilu- ja liikuntatoimijoiden kanssa keskustelu ja heidän tukeminen olisi tärkeää – tietenkin harrastuksista aiheutuvien kulujen rahoittamisen lisäksi. Tuotot kohdennetaan lyhentämättöminä Lieksaan muualta muuttaneiden liikuntaharrastuksiin paikallisten tahojen kanssa. 

Kaikki siis mukaan levittämään sanaa kamppiksesta Facebookissa, Instagramissa, sähköpostitse ja suullisesti. Tule myös kanssamme tekemään päräyttävä aloitus pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 3.4. klo 12: etsi itsellesi sopiva vastike ja rahoita tärkeää asiaa!

Aurinkoista pääsiäistä,

Kati Väyrynen

 

Ketterästi: Tutuksi on vuoden vanha. Onnea meille!

Ensimmäinen toimintavuosi on kulunut nopeasti ja ollut kaikin tavoin opettavainen, ei ilman haasteita, mutta ei myöskään ilman onnistumisia. Ketterä toimintatapa ja verkosto toimintaan osallistuvia paikkakuntia, joissa kaikissa on oma todellisuutensa, on tuonut mukanaan paljon uutta meille tekijöille. Matkalle on sattunut paljon ihmisiä ja toimijoita, joiden kanssa olemme päässeet tekemään yhteistyötä, ideoimaan, pohtimaan ja jakamaan yhteisen arvomaailman ja halun saada muualta muuttaneet nopeasti osaksi suomalaisten elämää. Näistä ihmisistä olemme iloisia joka päivä.

Ketteryys on jatkuvaa oppimista ja sen edessä nöyrtymistä. Tutuksi-sivulla toisinaan julkaistavassa Ketterästi-blogissa kerrotaan niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin, ja siten kannustetaan ja innostetaan niitä, jotka pähkäilevät uskaltaako tehdä omasta mielestä kiinnostavia liikkeitä ilman, että tietää mihin niiden kanssa päätyy. Ketteryys tarkoittaa meille rohkeutta kokeilla, epäonnistua, muuttaa toimintaa ja metsästää uusia ideoita kerta toisen jälkeen. Samalla pyrimme kuitenkin myös kestävyyteen ja harkitsevuuteen niin, ettei ketteryys tarkoita kaaosta. Tasapainoilu näiden välillä on antoisaa ja vaatii uudenlaista ajattelua myös meiltä.

Asioita, joissa meillä oli peiliinkatsomisen paikka (same old, same old)

  1. Osallista. Kukaan ei halua olla vain toiminnan kohde. Turvapaikanhakijat ovat muiden tavoin kiinnostuneita osallistumaan ja kehittämään toimintaa itse. Meitä edelleen hämmästyttää, miten vähän muualta muuttaneita kuunnellaan heille suunnattujen toimintojen kehittämisessä – mekään emme aina onnistu siinä. Parannetaan sitä siis yhdessä.
  2. Suunnitelmat on tehty muutettaviksi. Suurin hidaste ensimmäisenä toimintavuotena oli kohtalaisen tiukaksi tehty aikataulu, jonka takia yritimme edetä liian nopeasti uusien kaupunkien kanssa, ja todellisuudessa emme ehtineet juurruttaa toimintaa kunnolla mihinkään. Ketteryyden toteuttamisessa tärkeää onkin on maltti, prosessin tuntemus ja jatkuva arviointi, jolloin sen tuntee luissaan voidaanko siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Kiitos rahoittajan, voimme myös toimia ilman tiukkoja suunnitelmia.
  3. Kerro saavutuksistasi kaikille. Vapaaehtoiset, jotka eivät välttämättä näe koko prosessia, eivät voi motivoitua pelkistä tavoitteista vaan heillä täytyy olla käsitys siitä, mitä konkreettista on saavutettu. Kerro saavutuksistasi koko ajan ja kerro myös haasteista, niistä voi joku muukin oppia. Viime vuonna saavutusten kertominen unohtui kerta toisen jälkeen ja se näkyi katona vapaaehtoisten keskuudessa. Nyt olemme ylpeitä pienistäkin edistysaskeleista ja viestimme myös siitä.
  4. Mitään ei tapahdu ilman ihmisiä. Tärkein pointti viimeiseksi. Jos luot verkostoa, luot vuorovaikutusta. Kuuntele ihmisiä tarkasti, anna tilaa vaikuttaa ja jousta siinä, miten asioita edistetään yhteiseen maaliin. Erilaiset uudet kokeilut onnistuvat vain innostuneiden ihmisten ansiosta.

Muita oppeja ja (epä)onnistumisia voit tulla kuuntelemaan vaikka Tutuksi-paikkakunnilla toteutettavissa koulutuksissa. Kiitos kaikille, jotka jaatte tätä opinmatkaa kanssamme!

 

 

 

Rakkaudella

Susanna