Blogi

Multitaskaajan unelmaharkka

Täällä kirjoittelee Anna, ekaa harjoittelua suorittava Diak:in sosionomi-diakoniopiskelija. Valahdin harjoitteluarkeen keskeltä heinäkuun helteitä pitkähkön kesäloman päätteeksi ja edessä oleva syksy näytti todella pitkältä. Harjoitteluni Tutuksi-hankkeessa on kuitenkin edennyt sujuvasti jo yli puolen välin. Kuudes harkkaviikko vierähti tapahtumasuunnittelun, somesisältöjen luomisen, toiminnan kehittämisen ja tietenkin toimistokoirien rapsuttelun merkeissä.

Minulla on jo jonkin verran kokemusta hanke- ja järjestötyöstä, joten tiesin suurin piirtein mitä odottaa tullessani Tutuksi-hankkeeseen harjoitteluun. Viimeiset viikot ovat kuitenkin olleet virkistävä syväsukellus ammattimaiseen ja raikkaaseen hanketyöskentelyn maailmaan. Tutuksi-hankkeessa tehdään työtä ketterän kansalaistoiminnan kulmauksessa, joka tarkoittaa sitä että hanke elää ja kehittyy edetessään. Hankkeella on lupa rakentaa ja testata erilaisia toimintamalleja ja näin löytää parhaat konseptit ihmisten yhdistämiseksi. Ajankohtaisessa hankkeessa työskentelee raudanluja asiantuntijatiimi, johon minut on otettu mukaan avosylin.

Hanketyössä parasta on se, että täällä pääsee tekemään oikeastaan mitä vaan. Omiin vastuualueisiini kuuluu hankkeen perustyön, turvapaikanhakijoiden ja harrastusporukoiden yhteenliittämisen lisäksi viestintää, verkostoyhteistyön rakentamista, vapaaehtoistyön kehittämistä ja minulle ah niin rakasta exceleiden vääntelyä. Täällä yksikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen, joten oppimista tapahtuu jatkuvasti. Rutiininomaista suorittamista haikailevan kannattaa ehkä suunnata katseensa johonkin muualle, sillä tässä harkkapaikassa kiinnostavia työtehtäviä tarjoutuu koko ajan ja ketteryyttä tarvitaan matkaan, myös harjoittelijoilta.

xoxo Anna

Kamppis: Kyytejä ja lenkkareita Lieksaan -joukkorahoituskampanjaa rustaamassa

Tulin Tutuksi-hankkeelle kampanjakoordinaattoriksi muutaman kuukauden pestiin, jonka aikana toteutamme Kyytejä ja lenkkareita Lieksaan -joukkorahoituskampanjan. Kampanja lanseerataan ensi viikon tiistaina 3.4.2018 klo 12.00, jännää.

Joukkorahoitus on meille uusi rahoituksen muoto,  ja viimeiset muutamat kuukaudet ovat olleet kaikin puolin opettavaisia. Joukkorahoituksessa on tärkeää koko yhteisön mukaan saaminen. Kampanjan aikana olen huomannut, että oman innostuneen asenteen lisäksi tärkeää kampanjoinnissa on verkostojen luominen ja ylläpitäminen. Jokaisen yksityisen henkilön tai yhteisön pienet teot levittää sanaa tai rahoittaa kampanjaa vaikuttavat kamppiksen onnistumiseen. Vain minitavoitteeseen päässyt kampanja rahoitetaan, muuten rahoittajille palautetaan varat takaisin. Kaiken kaikkiaan joukkorahoitus on mielenkiintoinen konsepti, joka toimii rahoituksen lisäksi myös ruohonjuuritason asioiden esiin nostamisessa ja keskustelun herättelemisessä.

Kyytejä ja lenkkareita Lieksaan -kamppis sai alkunsa kauniista Lieksasta, joka on yksi Tutuksi-hankkeen kohdekaupungeista. Harrastustoiminnalla on turvapaikanhakijoiden ja juuri muualta muuttaneiden elämässä suuri merkitys. Vastaanottokeskuksen etäisyys harrastuspaikoista ja harrastuksista aiheutuvat kulut rajoittavat kuitenkin Lieksaan tulijoiden osallistumista harrastuksiin. Koimmekin, että Lieksan urheilu- ja liikuntatoimijoiden kanssa keskustelu ja heidän tukeminen olisi tärkeää – tietenkin harrastuksista aiheutuvien kulujen rahoittamisen lisäksi. Tuotot kohdennetaan lyhentämättöminä Lieksaan muualta muuttaneiden liikuntaharrastuksiin paikallisten tahojen kanssa. 

Kaikki siis mukaan levittämään sanaa kamppiksesta Facebookissa, Instagramissa, sähköpostitse ja suullisesti. Tule myös kanssamme tekemään päräyttävä aloitus pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 3.4. klo 12: etsi itsellesi sopiva vastike ja rahoita tärkeää asiaa!

Aurinkoista pääsiäistä,

Kati Väyrynen

 

Ketterästi: Tutuksi on vuoden vanha. Onnea meille!

Ensimmäinen toimintavuosi on kulunut nopeasti ja ollut kaikin tavoin opettavainen, ei ilman haasteita, mutta ei myöskään ilman onnistumisia. Ketterä toimintatapa ja verkosto toimintaan osallistuvia paikkakuntia, joissa kaikissa on oma todellisuutensa, on tuonut mukanaan paljon uutta meille tekijöille. Matkalle on sattunut paljon ihmisiä ja toimijoita, joiden kanssa olemme päässeet tekemään yhteistyötä, ideoimaan, pohtimaan ja jakamaan yhteisen arvomaailman ja halun saada muualta muuttaneet nopeasti osaksi suomalaisten elämää. Näistä ihmisistä olemme iloisia joka päivä.

Ketteryys on jatkuvaa oppimista ja sen edessä nöyrtymistä. Tutuksi-sivulla toisinaan julkaistavassa Ketterästi-blogissa kerrotaan niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin, ja siten kannustetaan ja innostetaan niitä, jotka pähkäilevät uskaltaako tehdä omasta mielestä kiinnostavia liikkeitä ilman, että tietää mihin niiden kanssa päätyy. Ketteryys tarkoittaa meille rohkeutta kokeilla, epäonnistua, muuttaa toimintaa ja metsästää uusia ideoita kerta toisen jälkeen. Samalla pyrimme kuitenkin myös kestävyyteen ja harkitsevuuteen niin, ettei ketteryys tarkoita kaaosta. Tasapainoilu näiden välillä on antoisaa ja vaatii uudenlaista ajattelua myös meiltä.

Asioita, joissa meillä oli peiliinkatsomisen paikka (same old, same old)

  1. Osallista. Kukaan ei halua olla vain toiminnan kohde. Turvapaikanhakijat ovat muiden tavoin kiinnostuneita osallistumaan ja kehittämään toimintaa itse. Meitä edelleen hämmästyttää, miten vähän muualta muuttaneita kuunnellaan heille suunnattujen toimintojen kehittämisessä – mekään emme aina onnistu siinä. Parannetaan sitä siis yhdessä.
  2. Suunnitelmat on tehty muutettaviksi. Suurin hidaste ensimmäisenä toimintavuotena oli kohtalaisen tiukaksi tehty aikataulu, jonka takia yritimme edetä liian nopeasti uusien kaupunkien kanssa, ja todellisuudessa emme ehtineet juurruttaa toimintaa kunnolla mihinkään. Ketteryyden toteuttamisessa tärkeää onkin on maltti, prosessin tuntemus ja jatkuva arviointi, jolloin sen tuntee luissaan voidaanko siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Kiitos rahoittajan, voimme myös toimia ilman tiukkoja suunnitelmia.
  3. Kerro saavutuksistasi kaikille. Vapaaehtoiset, jotka eivät välttämättä näe koko prosessia, eivät voi motivoitua pelkistä tavoitteista vaan heillä täytyy olla käsitys siitä, mitä konkreettista on saavutettu. Kerro saavutuksistasi koko ajan ja kerro myös haasteista, niistä voi joku muukin oppia. Viime vuonna saavutusten kertominen unohtui kerta toisen jälkeen ja se näkyi katona vapaaehtoisten keskuudessa. Nyt olemme ylpeitä pienistäkin edistysaskeleista ja viestimme myös siitä.
  4. Mitään ei tapahdu ilman ihmisiä. Tärkein pointti viimeiseksi. Jos luot verkostoa, luot vuorovaikutusta. Kuuntele ihmisiä tarkasti, anna tilaa vaikuttaa ja jousta siinä, miten asioita edistetään yhteiseen maaliin. Erilaiset uudet kokeilut onnistuvat vain innostuneiden ihmisten ansiosta.

Muita oppeja ja (epä)onnistumisia voit tulla kuuntelemaan vaikka Tutuksi-paikkakunnilla toteutettavissa koulutuksissa. Kiitos kaikille, jotka jaatte tätä opinmatkaa kanssamme!

 

 

 

Rakkaudella

Susanna